Musketöörikortteli – asukaslähtöistä asumisen suunnittelua ja sote-palveluja

Musketööri Athos ry rakennuttaminen kaupunkiaktivismi yhteisasuminen

Syksyllä 2003 joukko ystävyksiä vietti iltaa ja keskusteli yhteiskunnan suhtautumisesta vanhenevaan väestöön. Taustalla oli monen osallistujan omakohtaiset kokemukset ja huoli ikääntyvien lähiomaistensa hoidosta sekä toisaalta näkemys siitä, miten asuinyhteisöjen omaa tuottavaa potentiaalia voitaisiin sukupolvirajat ylittävien keskinäisen tuen verkostojen ja itse organisoitujen palvelujen ja muiden toimintojen kautta paremmin hyödyntää. Asiaa edistämään päätettiin perustaa Athos ry/rf-niminen yhdistys.

Virallinen suhtautuminen ruohonjuuritasolta nousevaan kansalaisaloitteellisuuteen oli yhdistyksen alkuaikoina vielä varsin byrokraattista ja jäykkää. Kävimme tutustumassa Tukholmassa toteutettuihin yhteisöasumishankkeisiin, joissa ruohonjuuritason aloitteellisuus ja vaikuttaminen oli paljon helpompaa ja jopa toivottua.  Suomessakin liikahtelua ryhmärakennuttamisen suuntaan oli näkyvissä. Tästä rohkaistuneina halusimme luoda oman pilottihankkeemme, jossa rakentaisimme sisällöllisesti jotain sellaista, mitä täällä ei vielä ollut.

Jatkokeskusteluissa kiteytyi idea Helsingin uuteen Kruunuvuorenrannan kaupunginosaan rakennettavasta Musketöörikorttelista. Nimi tulee Dumas´n romaanista "Kolme Muskettisoturia", jonka mukaan myös korttelin eri osat on nimetty mottona: "Yksi kaikkien – kaikki yhden puolesta".

Halusimme kortteliimme paljon sellaisia yhteistiloja, joissa asukkaat voisivat työllistää itseään ja joka hyödyttäisi myös kaupunginosan muita asukkaita. Tekisimme korttelistamme elämää sykkivän, luovan ja yhteisöllisyyteen panostavan.  Rakentaisimme paitsi senioreille (eli itsellemme), myös lapsiperheille ja muille nuoremmille asukkaille sellaisen korttelin, joka olisi suunniteltu ekologisesti ja joka sisältäisi aktiivisuuteen, yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutteisuuteen kannustavia tiloja ja toimintoja.

Halusimme lisäksi korostaa, että suuri osa kansalaisista tekee yhteiskunnallisesti arvokasta työtä pienellä palkalla. Siksi halusimme suunnitella asuinkorttelin, johon mukaan pääsemiseen ei olisi liian suurta taloudellista kynnystä. Näin myös pieni- ja keskituloisilla olisi mahdollisuus hyvään asumiseen.

Hankkeen varsinainen suunnittelu aloitettiin vuonna 2007 yhteistyössä arkkitehti Pia Ilosen ja Mikaela Neuvon kanssa. Vuonna 2009 hanke esiteltiin ensimmäistä kertaa Kruunuvuorenrannan alueen suunnittelusta vastanneelle Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Riitta Jalkaselle ja kiinteistöviraston tonttiasiamies Tuomas Kivelälle.  

Tapaamisista saadun rohkaisevan palautteen tuloksena korttelin ensimmäinen varsinainen luonnossuunnitelma valmistui vuonna 2011 Kruunuvuorenrannan kortteliin numero 49297. Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ja sen ehdotuksesta, tämän korttelin oli katsottu parhaiten soveltuvan yhdistyksen ehdottaman elinkaari- ja yhteisöasumiskorttelin toteuttamiseen sen sijainnin, kortteliin suunniteltujen rakennusten tyypin ja koon sekä niihin suunniteltujen toimintojen kannalta.  

Tilanne mutkistui, kun vuoden 2013 keväällä kiinteistölautakunta totesi kiinteistöviraston kannanottoon pohjautuvassa alueen asemakaavaa koskevassa lausunnossaan, että Musketööri-hankkeelle aiemmin ehdotettu kortteli soveltuu parhaiten luovutettavaksi laatu- ja/tai hintakilpailulla sääntelemättömään asuntotuotantoon. Toteutuessaan tämä käytännössä estäisi Musketöörikorttelin rakennuttamisen mainitulle tontille.

Jatkokeskusteluissa kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunginkanslian kanssa pyrimme selvittämään mahdollisia vaihtoehtoisia tontteja Kruunuvuorenrannan alueella hankkeen toteuttamiseksi. Niitä ei tonttiosastolla kuitenkaan ollut osoittaa. Yhdistystä kehotettiin kuitenkin seuraamaan keväällä 2014 haettavaksi tulevia ryhmärakennuttamiseen varattuja tontteja, joista yksi tulisi sijaitsemaan myös Kruunuvuorenrannassa. Haettavaksi ilmoitettu tontti osoittautui kuitenkin jo kokonsakin puolesta hankkeelle selvästi soveltumattomaksi.

Keväällä 2016 yhdistys päätti hakea osana suurempaa konsortiota Haakoninlahti 1:n alueella sijaitsevaa korttelia, jossa valtion tukemaan vuokra-asuntorakentamiseen tarkoitetut ja ns. välimuodon tontit sekä sääntelemättömään rakentamiseen tarkoitetut, pääosin hintakilpailulla luovutettavat tontit oli sidottu yhdeksi hakukokonaisuudeksi. Haku ei kuitenkaan johtanut jatkoneuvotteluihin.

Se, miten Musketöörikorttelin kaltaisten hankkeiden erityispiirteet ja kaupunginhallinnon kanssa käydyt aiemmat keskustelut voidaan ottaa huomioon alueen jäljellä olevissa tontinhakuprosesseissa on vielä epäselvää. Näin ollen tilanne hankkeen toteuttamiseksi on tontin puuttuessa edelleen auki.

Onnistumisia 

Olemme vuosien varrella päässeet esittelemään hanketta useissa eri yhteyksissä.  Sitä kautta yhdistys on ainakin pieneltä osin toivottavasti pystynyt vaikuttamaan eri tahojen näkemyksiin uusien yhteisöllisten asumisratkaisujen ja asukasosallisuuden potentiaalista viihtyisämmän elinympäristön rakentamisessa ja asukkaiden eri elämäntilanteissa tarvittavien sosiaalisten tukiverkostojen vahvistamisessa.

Vastaavanlaisia linjauksia näkyy yhä enemmän myös kaupungin omissa strategioissa ja eri puolueiden vaaliohjelmissa.  Toivottavaa on, että näitä näkemyksiä enenevässä määrin aletaan toteuttaa kaupungin kiinteistö- ja rakennuttamispolitiikassa myös käytännössä.   

Opittavaa muualle 

Virallinen yhdistys hankkeen taustalla on antanut tiettyä selkänojaa ja tukea lähestyä  hankkeeseen liittyviä eri tahoja. Yhdistys on myös edellytyksenä kaupungin tonttihakuihin osallistumiselle. Kaupungin päätöksentekovaiheiden ja -mekanismien hyvä tuntemus auttaa jo alkuvaiheessa.

Mikä helpottaisi voimavarojen hyödyntämistä

Kuten muissakin ryhmärakennuttamishankkeissa, hankkeen etenemiselle ja sen osallistujien motivoinnille on ehdottoman tärkeää, että hankkeen jatkokehitys voidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sitoa konkreettiseen tonttivaraukseen. Sen mahdollistamiseksi on toivottavaa, että kaupunginhallinto ottaisi huomioon Musketöörikorttelin kaltaisten asukaslähtöisten hankkeiden erityispiirteet ja niihin liittyvät laajemmat alueelliset ja muut hyödyt  

Mitä eri toimijat voivat tehdä jatkossa

Kansalaistoimija: Jos haluat suunnitella asumista ja yhteisöllisiä tiloja alueellesi, voit etsiä muita kiinnostuneita esimerkiksi paikallisissa tapahtumissa, yhdistysten kautta ja somessa, järjestää tutustumisretkiä kiinnostaviin esimerkkikohteisiin, luoda hankkeelle näkyvyyttä ja herättää kiinnostusta esimerkiksi blogin avulla, etsiä tarvittavaa osaamista ja uusia yhteistyökumppaneita mukaan jo mukana olevien ihmisten verkostojen kautta ja käydä tapaamassa viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, joiden toimilla on merkitystä hankkeen etenemisessä.

Hallinnon toimija: Voit pyrkiä tunnistamaan ihmisten oma-aloitteisiin kortteli- ja muihin suunnitelmiin liittyvät mahdollisuudet alueen kiinnostavuuden, dynaamisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja  ympäristötietoisuuden edistämisessä, nostaa niitä esiin ja hyödyntää näitä suunnitelmia tilaisuutena herättää myös hallinnon sisällä keskustelua tällaisen oma-aloitteisen kehittämisen hyödyntämisestä voimavarana. Sopisiko paikallisten suunnitelma esimerkiksi edistettäväksi pilottikohteena, jonka toimintamallia voidaan monistaa käytettäväksi kaupungissa muuallakin?

Lisätietoa:  http://athosry.fi/

Kirjoittajat:  Chrisse Candolin,  Vesa Rutanen

Kuva: Vesa Rutanen