Artboard 2 copy 4 Digiaktivismi

Digiaktivisteja ovat mm. innostuneet vapaaehtoiset koodarit, jotka tuottavat tietoaineistoja ja sovelluksia palvelemaan esimerkiksi arkielämää, jakamistalouden toimintoja, yritysten tuotekehitystä ja kaupunkisuunnittelua. Digitaitoiset aktivistit muokkaavat myös yhteiskunnan rakenteita esimerkiksi kehittämällä virtuaalivaluuttajärjestelmiä ja uusien teknologioiden käyttöä.

Digiaktivismina voi tunnistaa mm. avoimuusaktivismia (esim. päätöksenteon ja datan avaamisen ja avoimen lähdekoodin käytön edistäminen), haktivismia (esim. sovelluskehitys avoimen datan hackatoneissa), digiosaamisen edistämistä, maker-yhteisöjen toimintaa, virtuaalivaluuttoja hyödyntävien uusien talousjärjestelmien kehittämistä ja lohkoketjuaktivismia.

Haktivistien luomat sovellukset voivat parantaa hallinnon organisoimia palveluja, esimerkiksi helpottaa kaupunkipyörien käyttöä. Yksittäinenkin vapaaehtoinen taitaja voi luoda merkittäviä palveluita, esimerkkinä kansalaisia tietotekniikan kanssa auttava Digiapuri. Oulussa kaksi kaverusta kehitti yhteisöllisiin kohtaamisiin kannustavan Flare-mobiilipalvelun käytettäväksi niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Hyödyllisiä sovelluksia voi tuottaa ilman erityisiä it-taitojakin, esimerkiksi karttapalveluita (mm. kaupunkiviljelykartat ja satokartat - jotka voivat inspiroida edelleen esimerkiksi sadonkorjuupyöräilyjen tyyppisiä toimintamahdollisuuksia).

Helsingin metropoliseudulla Helsinki Region Infoshare kanavoi aktivistien osaamista seudun innovaatiopolitiikan tueksi. Julkinen hallinto on mukana kannustamassa sovellusten kehittämistä mm. Open Finland Challenge -kilpailun kautta.

Britanniassa julkinen hallinto kannustaa työntekijöitään aktivisteiksi kansalaisten tietoteknisten valmiuksien parantamisessa. Digital friends -aloite houkuttaa työntekijöitä opettamaan nettiyhteiskunnassa tarvittavia taitoja esimerkiksi naapureille ja sukulaisille, jotka eivät vielä käytä internetiä.

Tietoyhteiskunnan toimivuuden edellytyksiä rakentavat myös tietoliikenneinfran parantamista varten organisoituvat paikallisten ryhmät, kuten valokuidun hankkimista varten perustetut osuuskunnat mm. Espoon Kattilalaaksossa ja Helsingin Reimarlassa ja Marttilassa. Valokuituosuuskunnat edustavat paikallisista lähtökohdista rakennettavaa ns. käänteistä infrastruktuuria mm. paikallisten vesiosuuskuntien tapaan.