Suositukset

Alla ovat Kaupunkiaktivismi-hankkeessa laaditut suositukset julkiselle hallinnolle. Mukana on organisaatiokohtaisesti ehdotuksia toimenpiteiksi, joita suositusten toteuttamiseen kannattaa sisällyttää. Ehdotusten poimiminen sovellettavaksi muidenkin kuin oman organisaation listalta on hyvin suositeltavaa! Kun haluat edistää suositusten toteuttamista organisaatiossasi, katso lisäksi toimijakohtaiset ehdotukset Tapaustarinoiden lopussa ja Huoneentaulut.

 

 

  • Suosituksia julkiselle hallinnolle kaupunkien hallinnointiin
    • Kaupunkilaisten aktivismi eli omaehtoinen järjestäytyminen ja toiminta on kaupunkien elinvoiman, yhteisöllisyyden ja kestävyyden edistämisessä tärkeä voimavara, jota kannattaa mahdollistaa ja hyödyntää. Tämä ei tarkoita julkisen vallan tehtävien sysäämistä kansalaisille.

    • Hallinnon ajattelutapoja, käsitteitä ja käytäntöjä on uudistettava vastaamaan digitalisoituneen kansalaisyhteiskunnan muuttuneita toimintatapoja.

    • Kaupunkilaiset on tunnistettava ei vain asukkaina ja kuluttajina vaan monissa rooleissa, mm. palvelujen tuottajina, yhteiskehittäjinä, yhteisömanagereina ja välittäjinä.

    • Kolmannen sektorin rinnalla on tunnistettava neljäs sektori -tyyppinen toiminta, joka organisoituu kevyesti ja suuntautuu suoraan toimintaan pop-up-pohjalta.

    • Osallisuuden käsite on digiaikakaudella päivitettävä aiempaa monimuotoisemmaksi.

    • Kaupunkien kannattaa omaksua kaupunkilaisten omaehtoista toimintaa tukevia ja hyödyntäviä toimintatapoja esimerkiksi viestinnässä, tilojen sekä tiedon hallinnassa, tukipolitiikassa, hankinnoissa ja arviointikäytännöissä.

    • Viranhaltijoiden aloitteellisuus yhteistyöhön ja toimintatapojen parantamiseen - eräänlainen viranhaltija-aktivismi - on tehtävä helpoksi. Yhteistyön edistämistä kannattaa rohkaista ja palkita, samoin yhden luukun toimintaa.

    • Omaehtoisen kansalaistoiminnan lisääntyessä julkisvallan on tärkeä viestiä avoimuutta, sallivuutta ja arvostusta voittaakseen kansalaisten luottamuksen ja lunastaakseen oikeutuksensa.

    • Oikeutuksen saavuttaminen vaatii kansalaisten ottamista vakavasti yhteiskunnan merkittävien ongelmien ratkaisijoina - sekä heidän itse järjestämiensä että hallinnon järjestämien prosessien kautta. Tähän voi kuulua esimerkiksi reilu osallistavan budjetoinnin käyttäminen merkittävissä asioissa ja vaihtoehtoisten tukimuotojen etsiminen niillekin kansalaisten hyville aloitteille, joihin avustusmäärärahat eivät riitä.

    • Hallinnon on siirryttävä toimimaan myös somessa, jonne kansalaistoimintakin on  suurelta osin siirtynyt. Tämä ei tarkoita, että kaikkien on ryhdyttävä supersomettajiksi, tai että viranhaltijan on käytettävä henkilökohtaisia some-profiilejaan työasioihin. Someen kannattaa suhtautua välineenä, jossa kansalaisten voimavarojen käyttöön saaminen ja luottamuksen voittaminen keskeisesti tapahtuu ja joka tulee automaation myötä myös helpottamaan hallinnon työtä. Ks. alla ehdotukset julkiselle hallinnolle sosiaalisen median käyttöön.

    • Neljännen sektorin hallinnointia tulee lähestyä kahden erilaisen toimijan yhdistelmänä eli hybridinä, jossa kansalaistoiminnan muodot ja hallinnon toiminta täydentävät toisiaan. Hallinnon toimia on tärkeä herkistää aktivismien moninaisuudelle ja oppia valitsemaan kulloinkin sopivia toimintatapoja.

    • Sovellettua demokratian käsitettä kehitetään sisältämään voimavarademokratia, jolla tarkoitetaan kansalaistoiminnan resurssien hyödyntämistä yhteiseksi hyväksi. Kansalaistoiminnan tukipolitiikassa käytetään seuraavaa kriteeristöä: 1) avoin lähdekoodi ja commons-pyrkimys, 2) innovatiivisuus, 3) skaalattavuus, 4) inklusiivisuus, 5) synergiaedut, 6) omavalvonta ja itsesäätely.

    • Pyrkimystä alueiden tasapuoliseen kohteluun kannattaa päivittää pyrkimykseksi vaalia ja olla tukahduttamatta aktivismia siellä, missä sitä on, ja vahvistaa aktivismin syntyedellytyksiä paikallisten erityispiirteiden mukaan.

    • Samalla kannattaa edetä osallistamisdemokratiasta (hallinto osallistaa) kohti joukkoistamisdemokratiaa (joukkoistajia myös muut kuin hallinto) sekä hybrididemokratiaa, jossa demokratiaa muovaavat sekä hallinnon luomat että kansalaisten itse tekemät vaikuttamismahdollisuudet ja tavat määritellä ja säädellä vaikuttamisen demokraattisuutta.

    • Kaupungin osallisuusmallissa tai vastaavassa on tärkeä suunnata sekä osallistumismahdollisuuksien järjestämistä hallinnosta käsin, kansalaisten omaehtoisen toiminnan mahdollistamista että sitä, miten hallinto toimii suhteessa tähän omaehtoiseen toimintaan. Osallisuusmallin johtoajatuksiin  kannattaa ottaa  kaupunkiyhteisön voimavarojen uusiutumisen tukeminen sekä hallinnan jatkuva mukautuminen kansalaisyhteiskunnan mukana.

    • Osallisuusmallin tai vastaavan jalkauttamisessa on tärkeä luoda keinoja, joilla kokeiluissa, koulutuksissa ja muutoin kertyvä oppiminen välittyy parannuksiksi käytännön toimintaan.

    • Hallinnon toiminnan arviointi, mukaan lukien osallisuuden mahdollistamisen onnistumisen arviointi, kannattaa järjestää jatkuvaksi yhteiseksi oppimismahdollisuudeksi. Arviointitietoa voidaan tuottaa yhdessä avoimeksi dataksi ja julkisen keskustelun välineeksi Helsingin nuorten hyvinvointikertomuksen tapaan.   

    • Arvioi voimavaroja, saat voimavaroja. Huomio kannattaa kiinnittää voimavarojen käyttöön kaupunkiyhteisön hyväksi, voimavarojen käytön vaikutuksiin, kansalaisyhteiskunnan toiminnassaan tarvitsemien voimavarojen saatavuuteen sekä voimavarojen uusiutumiskykyyn.

    • Jakamistalouden edistämiseksi on kehitettävä monialaista fiksua yhteiskuntapolitiikkaa ja sääntelyä sekä visiota siitä, millainen on jakamistalouden pohjoismainen eli hyvinvointivaltion ja vahvan kansalaisyhteiskunnan yhdistävä malli.

     

  • Ehdotuksia julkiselle hallinnolle sosiaalisen median käytöstä
    • Someajan hallintokulttuuri: Tavoitteeksi otetaan kulttuuri, jossa hallinnon toimijat ovat kaupunkilaisten palvelijoita ja yhteistyökumppaneita ja myös välittäjiä. Yhteistyöhenkisyys näkyy sanoissa ja teoissa myös somessa.

    • Sometus on osa oikeaa työtä: Viranhaltijoille on varattava työaikaa somessa toimimiseen. Tämä tukee kaupunkilaisten luottamusta hallintoon, kun yhteydenpito viranhaltijoiden kanssa helpottuu, erityisesti jos viranhaltijat antavat ihmisinä hallinnolle kasvot. Viranhaltijoiden työhön sisältyy vuorovaikutus ja yhteistyö kaupunkilaisten kanssa ja osa siitä tapahtuu somen avulla. Esim. some-keskustelut kuuluvat virkatyöhön siinä missä keskustelut asukastilaisuuksissakin. Tämä huomioidaan henkilöstösuunnitelmissa ja työsuunnittelussa.

    • Kaupunkitalkkari: Somessa kaupungin hallintoa voi edustaa ”kaupunkitalkkari”,  viranhaltija tehtävänimikkeellä mutta omilla kasvoilla ja persoonana. Näin toimitaan jo esim. Lahdessa.

    • Avoimuutta varhain: kulttuuriin kuuluu, että keskeneräisistä asioista saa ja on suotavaa puhua. Kannattaa selventää, mitkä asiat eivät voi olla avoimia, ja pitää muuta lähtökohtaisesti avoimena.

    • Myönteinen ja kokeileva ote: some ajatellaan mahdollisuudeksi ja viranhaltijoiden annetaan räätälöidä itse some-minäänsä. Kaikkien ei tarvitse olla supersomettajia. Someen voi mennä yhden asian kanssa ja jo seuraaminen on arvokasta.

    • Kannustus ja palkitseminen: Kaupunkiorganisaatio kannustaa työntekijöitään kokeilemaan somen mahdollisuuksia luovasti ja palkitsee kokeiluista, jotka tavalla tai toisella kerryttävät organisaation (some)osaamista. Jokainen, mutta erityisesti johto voi näyttää esimerkkiä somen käytöstä ja erityisesti sen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisestä.  Myös keskijohdon esimerkki ja tuki tarvitaan.

    • Someosaamisen kehittäminen: Viranhaltijoilla tulee olla mahdollisuuksia hankkia somen hyödyntämiseen tarvittavaa osaamista. Kaupunkiorganisaation kannattaa tukea kouluttautumista ja kokeilemalla oppimista. Someosaamiseen kuuluvat mm. some-välineiden ja niiden käyttötapojen tuntemus, some-puhetapa ja keskustelutaidot, roolien hahmottaminen ja some-työn kohdentaminen.

    • Some-tuki: Some-tukea tarvitaan siinä missä IT-tukeakin. Osaajia valitaan somekummeiksi, jotka auttavat kollegoitaan kehittymään some-osaajiksi itsekin. Viestinnän tehtäviin sisällytetään asiantuntijoiden auttaminen siinä, että he saavat vaikean valmisteltavan asian muotoiltua helpoiksi lauseiksi ja some-kielelle.

    • Vuorovaikutusmenetelmien monipuolistaminen: Suunnittelussa kannattaa hyödyntää somen tuomia mahdollisuuksia vuorovaikutusmenetelmien monipuolistamisessa niin, että erilaiset ihmiset voivat löytää itselleen sopivia tapoja osallistua, toimia yhdessä ja vaikuttaa. Esim. kyselytunnit somessa voivat olla luonteva tapa niille, jotka eivät välitä asukastilaisuuksista tai pääse niihin.

    • Työkalupakki: Yksi tai useampi some-menetelmä ei ratkaise kaikkea vaan tavoitteeksi on otettava joukkoistaminen monella eri tavalla ja kanavalla. Tämän tueksi tarvitaan työkalupakki. Ympäristöministeriö voi ottaa työkalupakin kehitettäväksi yhdessä Some & Kaupunkisuunnittelu -verkoston kanssa.

    • Tarkoitus selväksi: Kaikessa suunnittelun vuorovaikutuksessa tulee selventää vuorovaikutuksen tarkoitus, niin että osapuolille syntyy realistinen käsitys vuorovaikutuksen vaikuttavuudesta. Niin myös somessa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ja tiedonkeruussa.

    • Some suunnittelun eri vaiheissa: Suunnitteluprojektin aloitukseksi kannattaa monissa tapauksissa ottaa some-kysely, jota täydennetään visiotyöpajalla. Silloin saadaan a) kokemustietoa ja ideoita, 2) osallistuminen ja vuorovaikutus alulle heti ja 3) vältetään konflikteja ja valituksia. Keskustelu ennen suunnittelun aloitusta! Myöhemmissäkin vaiheissa, esimerkiksi kaavaluonnoksia käsiteltäessä, kannattaa ainakin merkittävimmissä hankkeissa yhdistää some-keskusteluttamista ja keskustelutilaisuuksia tai työpajoja.

    • Eettinen ulottuvuus: Some-dataa käytettäessä on otettava huomioon eettinen ulottuvuus. Postatessaan kuvan Instagramiin ihminen ei ajattele, että sitä käytetään kaupunkisuunnittelun työvälineenä.

    • Analytiikkaa itse ja ostaen: Viranhaltijat voivat tehdä yksinkertaista tiedon koontia somesta itse, jos käytössä on halpoja ja helppokäyttöisiä online-analytiikkatyökaluja. Datan visualisointiin heatmap on hyvä työkalu. Toisaalta tarvitaan sellaisia työkaluja, jotka tuottavat valmiita vastauksia, esim. tilannekuva sosiaalisesta mediasta esimerkiksi jonkun kaupunginosan tai kehityshankkeen suhteen. Työläämpään some-datan käsittelyyn viranhaltijoiden ei kannata käyttää aikaa vaan palvelua voidaan ostaa. Suunnittelun tiedon hankinta on yhteistyötä, jossa voi olla mukana esimerkiksi tutkijoita, graduntekijöitä ja yrityksiä. Analytiikkayritys voi tuoda kaavoittajan pöydälle some-data-yhteenvetoja ja esimeriksi opiskelija tietoa tutkimustuloksistaan.

    • Diaarinumerot käyttöön: Heti kun jokin asia tulee valmistelussa vireille, sille annetaan diaarinumero, joka avataan (Helsingissä AHJOn) rajapinnan kautta julkiseksi. Luodaan käytäntöjä, joilla kansalaisille avautuu näin mahdollisuus alusta asti seurata asiaa ja keskustella siitä. Esim. sovitaan, kuka viranhaltija moderoi keskustelua.

    • Some-dataa suunnittelun pohjatiedoksi: Kaupunkilaiset määrittelevät, arkkitehti suunnittelee.  Suunnittelun lähtötiedot pitää saada avoimiksi ja käyttöön, some-data mukaan lukien. Ongelmaa taustadatan kaupallisuudesta pitää pyrkiä ratkaisemaan.

    • Tieto käyttöön: Yhdellä toimialalla hankittua some-dataa (ja muutakin tietoa) kannattaa viedä käyttöön muillakin toimialoilla. Esimerkiksi kaupunkisuunnitteluyksikkö voi kouluttaa muita toimialoja käyttämään kaavoitusta varten hankittua tietoa. Kannattaa kehittää kannustimia sille, että tarpeellista tietoa huomaava välittäisi tietoa sitä tarvitseville. Esimerkiksi viranhaltija kollegalleen huomatessaan, että kollegan vastuualueen some-ryhmässä on virinnyt kollegan töitä koskeva keskustelu. Some-dataa on hyödyllistä myös tuoda saataville muiden suunnittelua palvelevien järjestelmien kuten paikkatietoikkunan kautta.

    • Tiedon käyttö näkyväksi: Somen avulla ja muuten hankittavan tiedon käyttöä on tärkeä tehdä näkyväksi. Tämä voi tarkoittaa mm. selvän palvelulupauksen antamista someviestien käytöstä ja käsittelyprosessien avaamista kaikkien seurattavaksi.

    • Alueellinen tiedotus: alueellisista kysymyksistä tiedotetaan automaattisesti kyseisten alueiden some-ryhmissä. Some-ryhmät kokoavat tekeviä käsiä ja keräävät ja välittävät tietoa eri toimijoiden kesken. Organisointia ja moderointia tarvitaan. Kulloisenkin ryhmän perustaja määrittelee ryhmän tavoitteen, ja tästä pitäisi pyrkiä pitämään kiinni. Tällä tavoin somea voidaan hyödyntää ”nopean toiminnan joukkona” äkillisiin muutostilanteisiin ja kriisinhallintaan.

    • Some + palautejärjestelmät = ratkaisu: Somen kautta tulevan palautteen ja muiden palautteiden ja aloitteiden integrointia kannattaa kehittää tasapuolisuuden ja kattavuuden vuoksi. Integroitua palaute”väylää” voi kehittää olennaisena tuntosarvena, jonka avulla hallinto pystyy mukautumaan ja parantamaan toimintaansa.

    • Hallinnonalojen yhteiset foorumit: Läheisten alojen yhteistyötä kannattaa kehittää myös somessa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun  ja kaupunkitekniikan yhteinen someprofiili voi palvella niin viranhaltijoita kuin kaupunkilaisiakin paremmin kuin erilliset profiilit.

    • Somemaiseman tunteminen helpoksi: Hallinnon yksiköiden kannattaa hankkia ja päivittää tietoa some-ryhmistä, joissa kansalaiset toimivat kyseisen yksikön toimintaa koskettavasti. Kannattaa kehittää käytäntöjä, joilla paitsi viranhaltijat myös kansalaistoimijat voivat saada mahdollisimman helposti ajantasaisen tiedon alueiden toimijoista, mukaan lukien paikalliset some-ryhmät. Yksi mahdollisuus on virtuaalikaupunki, johon erilaiset toimijat voivat liittyä sijainnin perusteella. Aluksi voidaan koota kevyttä listausta tietyn alueen ja aihepiirin some-ryhmistä.

    • Tasapuolisuus pohdintaan: Somen mustavalkoisuutta ja tiettyjen mielipiteiden ylikorostumista pitää oppia lukemaan ja ottaa se huomioon päätöksenteossa. Täytyy myös miettiä, miten kuulla haavoittuvimpia ryhmiä, kun aktiivisille on yhä enemmän kanavia vaikuttaa. Asukkaitakin voi joutua kouluttamaan sosiaalisen median käyttöön, ja on otettava huomioon, etteivät kaikki käytä nettipalveluja lainkaan. Esimerkiksi Enter ry ikäihmisten tietotekniikkakouluttajana on tärkeä.

    • Yhteistyökampanjat: Yhteistyö yhdistysten ja muiden aktiivien kanssa on myös keino aktivoida halutun some-datan tuottamista. Hallinto ja aktiivit voivat esimerkiksi sopia hauskasta tiedonkeruukampanjasta, jossa ihmisiä kannustetaan julkisemaan julkisia some-postauksia tietystä aiheesta. Muutenkin kannattaa edistää datan vapaaehtoista tuottamista.

    • Seuranta: Tarvitaan linjanvetoja siihen, mitä somessa kannattaa seurata ja mitä priorisoidaan. Tulee pohtia, miten saavuttaa erilaisia ja eri asemissa olevia ihmisryhmiä ja toisaalta mitä uhkia ja mahdollisuuksia laaja saavutettavuus tuo. Tulee löytää keinoja käsitellä moniäänisyyttä ja kontrolloimattomuutta. Tarvitaan sekä some-seurannan onnistumisen että laajemmin hallinnon somen käytön onnistumisen seurantaa pitkällä aikavälillä.

    • Kansalaisten resursointi: Moni kansalainenkin tarvitsee some-koulutusta. Kaupungin hallinnon kannattaa pyrkiä huolehtimaan kouluttautumismahdollisuuksista esimerkiksi yhdistysten ja aktivistien kanssa. Viranhaltijat voivat helpottaa kansalaisten toimintaa joissain tapauksissa esimerkiksi moderoimalla keskusteluja. Virkamiesten käyttämiä työkaluja kannattaa pyrkiä tuomaan enemmän kaikkien saataville.

    • Some-strategia joukkoistamalla: Jos kuntien some-ohjeistukset ovat jääneet jälkeen, voi some-strategiaa ehdottaa aktivisteille valmisteltavaksi. Näin kansalaisyhteiskunta ohjelmoisi hallintoa nykypäivän vaatimuksiin.

    • Some-osallistuminen oppilaitoksiin: Some-osallistumisen mahdollisuuksia pitää markkinoida kouluissa ja oppilaitoksissa nuorille, jotta he löytävät niihin netissä. Nuoret voivat tarjota ideoita kehittämiseen, vanhemmilla ihmisillä taas on kokemusta, joka tasapainottaa näkökulmia.

  • Ehdotuksia toimenpiteiksi Espoolle
    • Espoon kaupungin kehittämistä Suomen some-edelläkävijänä jatketaan, esimerkiksi viestintäyksiköiden johdolla. Ks. myös sosiaalista mediaa koskevat ehdotukset (linkki).

    • Espoon keskuksessa kokeiltu Mun idea -konsepti otetaan käyttöön laajemmin.

    • Kaupunkisuunnitteluyksikkö perustaa kokeilun yhteisestä suunnittelupiirustusalustasta, jossa kaupunkilaiset voivat piirtää suunnitelmia ja muita ehdotuksia samalle alustalle hallinnon kanssa.

    • Tiedon leviämistä kaupunkilaisten itse järjestämästä toiminnasta helpotetaan sopimalla näkyviä paikkoja, joihin saa kiinnittää ilmoituksia.

    • Aalto-yliopisto ja kaupungin hallinto kutsuvat kansalaistoimijoita mukaan Aalto-yliopiston innovaatiotoimintaan.

  • Ehdotuksia toimenpiteiksi Helsingille
    • Varaamo-palvelua laajennetaan, myös yksityistiloihin.

    • Kaikille avoimien olohuoneiden ja kokoontumispaikkojen kuten asukastalojen toimintaedellytykset turvataan. Tilojen ollessa riittämättömät tiloja pyritään järjestämään esimerkiksi hajautetulla mallilla, johon voi kuulua mm. koulujen, yritysten, taloyhtiöiden ja seurakuntien tilojen vuorokäyttöä.

    • Kirjastot kehittävät itseään kansalaislähtöisen jakamistalouden tukikohdiksi, mm. kokeilemalla ja juurruttamalla yhteistyötä vertaislainauspalvelujen kanssa jo tekemäänsä kehitystyötä hyödyntäen.

    • Teollisuuskadun alue otetaan vaihtoehtosuunnittelun kokeilualueeksi.

    • Kansalaislähtöisen kehittämisen rahoittamisessa kokeillaan uusia keinoja, kuten joukkorahoituksen yhdistämistä osallistavaan budjetointiin.

    • Aktivistien voimavaroja reilusti hyödyntäviä toimintatapoja kuten Datademo-mallia sovelletaan ja kehitetään eteenpäin uusissa yhteyksissä.  

    • Maunula-talon monitoimijaisen yhteistyön ja joukkoistetun hallinnan toimintamallin soveltaminen ja eteenpäin kehittäminen tilojen kehittämisessä muillakin alueilla.

  • Ehdotuksia toimenpiteiksi Lahdelle
    • Paikallisten aktiivien verkostoimista jatketaan esimerkiksi ympäristötoimen johdolla.

    • Ruoka-aktivismeja koordinoinoidaan paikallisruokaohjelmaksi.

    • Eri toimialat järjestävät esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen johdolla ja tarvittavien muiden kumppanien kanssa kokeilun, jossa ihmiset voivat halutessaan ansaita palveluja tai saada alennuksia palvelumaksuihin tuottamalla palveluja itse. Tähän voi kuulua esimerkiksi palvelusetelien tai julkisen liikenteen matkustusoikeuden antamista vastineeksi aktiiveille, jotka esimerkiksi siivoavat puistoja, pitävät seuraa yksinäisille ikääntyneille tai auttavat päivähoidon työntekijöitä ympäristömummo- ja -vaaritoiminnalla.

    • Lahti ryhtyy jakamistalouden kokeilukaupungiksi, jossa testataan jakamistalouden piiriin kuuluvia uusia liiketoiminnan, työn, sääntelyn ja osallistuvan kuluttamisen malleja.

  • Ehdotuksia toimenpiteiksi Vantaalle
    • Vantaan kaupunki kehittää itseään kiertotalouden edelläkävijäksi panostamalla kansalaisten voimavarojen hyödyntämiseen kierrättämisessä ja ruokahävikin vähentämisessä. Tähän kuuluu esimerkiksi Yhteinen pöytä -hankkeen jatkokehittämistä, kartoitus kansalaislähtöisen kierrättämisen toimijoista kuten paikallisista Facebook-kirpputoreista ja käytetyn tavaran vertaiskaupan helpottaminen Postin Lähilokero -tyyppisillä lokeroilla. Ympäristötoimi, HSY ja  kierrätystapahtumien järjestäjät kuten kaupunginosa-aktiivit ja Siivouspäivä voivat myös yhdistää voimiaan järjestämällä tapahtumiin erilaisia kierrätyspisteitä.

    • Kuntalaispalveluiden yksikkö kehittää toimintaansa kansalaisaktiivien suhteen hyödyntämällä muilla toimialoilla sovellettuja tapoja toimia.

    • Myyrmäki-liikkeen toimintatapoja levitetään muille alueille.

  • Ehdotuksia toimenpiteiksi ministeriöille ja muille kansallisen tai alueellisen tason toimijoille
    • YM perustaa kehityshankkeen some-datan hyödyntämisestä kaupunkisuunnittelussa yhdessä Some & Kaupunkisuunnittelu -verkoston ja Kuntaliiton kanssa. Hankkeessa kehitetään somen ja some-datan käytössä auttava työkalupakki, joka toimii nykyaikaisena osallisuuden mahdollistamisen ja vuorovaikuttamisen työkalupakkina ja kokoaa samalla parhaat jo olemassa olevat ohjeistukset ja välineet.

    • YM yhdistää tähän kehityshankkeeseen kokeiluja, joihin kuuluu 1) Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelun kanssa toteutettava kokeilu yhteisestä suunnittelupiirustusalustasta, jossa kaupunkilaiset voivat piirtää suunnitelmia ja muita ehdotuksia samalle alustalle hallinnon kanssa ja 2) kokeilu asemakaavahankkeesta, jossa kaupunkisuunnitteluaktiivit ovat suunnittelusta vastaavien kanssa päätekijöinä sparraamassa suunnittelua sen kaikissa vaiheissa, erityisesti alussa. Tähän voi kuulua mm. suunnittelun lähtötietojen mukaan lukien some-data avaamista käyttöön, suunnittelijoiden välineiden avaamista käyttöön, kannustimia avatun tiedon ja välineiden käyttöön ottamiseen ja kaavatyön virallisen vuorovaikutuksen ja muun joukkoistamisen uudelleenmuotoilua voimavarademokratian näkökulmasta, lähtien osallistumis- ja arviointisuunnitelman uudelleenajattelusta.  

    • OM järjestää selvityksen siitä, miten neljännen sektorin nousu muuttaa osallistumisen ja demokratian käsitteitä sekä niihin liittyviä hallinnan käytäntöjä. Demokratia.fi päivitetään neljännen sektorin kansalaistoiminnan kannalta.

    • Kokeileva Suomi -ohjelmassa järjestetään rahoitushaku voimavarademokratian kokeiluille. OM ja VNK koordinoivat rahoittajien etsimisen ja myös joukkoistavat rahoittajien etsimistä.

    • VM ottaa johdettavakseen visio- ja strategiatyön kansantaloudellisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen jakamistalouden edistämiseksi Jakamistalouden T&K-verkoston kanssa. Työhön yhdistetään kokeiluja kuten 1) kokeilu aikapankkitoiminnan verovapaudesta, 2) kokeilu pienten tulojen ilmoittamisen tuoman työkuorman keventämisestä esimerkiksi ratkaisulla, jossa tietyn summan alle jääviä jakamistalouden tuloja ei tarvitse ilmoittaa, 3) kokeilu verotuksen käyttämisestä kannustimena jakamistalouden kehittämiseen esimerkiksi verohelpotusten kautta 4) kokeilu lohkoketjuteknologian mahdollistamasta itsesääntelystä hallintovetoisen sääntelyn korvaajana.

    • OKM edistää kansalaisten valmiuksia kansalaistoimintaan yhdessä oppilaitosten kanssa tukemalla neljännen sektorin toimintaa koskevan kasvatuksen sisällyttämistä opetusohjelmiin.

    • SM laatii pelastustoimelle valtakunnallisen ohjeen yhteistoiminnasta nopean toiminnan kansalaisjoukkojen kanssa ja huolehtii, että pelastustoimen työntekijät saavat ohjeen soveltamista tukevaa koulutusta.

    • Kuntaliitto panostaa tulevaisuuden kuntia koskevassa tutkimus- ja kehitystoiminnassaan kuntien tukemiseen neljännen sektorin kansalaistoiminnan tuomiin mahdollisuuksiin tarttumisessa.

    • Kuntaliitto kehittää Kuntademokratiaverkostoa välineenä ja alustana kuntalaisten ja hallinnon onnistuneen kohtaamisen edistämiseen. Eri toimialojen ammattilaisia Kuntaliiton sisältä kutsutaan mukaan tunnistamaan, mitä mahdollisuuksia neljännen sektorin toiminta ja kuntalaisten moninaiset roolit tuovat kullakin toimialalla.

    • Hallitus perustaa Salliva Suomi -ohjelman “norminpurkutalkoiden” jatkoksi. Ohjelmaan voi kuulua mm. kilpa sallivimmasta kunnasta, visio- ja strategiatyö sallivuuden edistämiseen maakuntatasolla sekä kokeiluohjelma, jossa hallinnon organisaatioita,  kansalaistoimijoita ja toimijoiden verkostoja palkitaan kokeiluista, joissa kertyneitä valmiuksia sallivuuden edistämiseen on viety käytännön toimintaan.

    • ARA, SYKE ja muut tutkimuslaitokset ottavat yhdeksi kehittämiskohteekseen kansalaistieteen ja soveltavat kansalaistieteessä yhdistelmähallinnoinnin toimintatapoja. Tämän voi aloittaa tunnistamalla, mitä moninaisia rooleja kolmannen ja neljännen sektorin toimijoilla voi olla tutkimuksen eri vaiheissa, hankevalmistelusta joukkorahoittamiseen, tiedon tuottamiseen, tulosten hyödyntämiseen ja onnistumisen arviointiin.

    • Tutkimusrahoittajat ottavat käyttöön yhteisiä rahoitusohjelmia, joissa tutkimustietoa tarvitsevat organisaatiot kuten kunnat ja ministeriöt ovat mukana rahoittajina ja hankkeiden ohjaajina. Näin mahdollistetaan hankkeiden hyödyllisyys ja tulosten päätyminen käyttöön.  Tässä voidaan ottaa mallia KatuMetro-ohjelmasta.

Muualla verkossa:

Digimuutoksessa onnistumisen eväät - suosituksia digitalisaation valjastamiseen yhteiskunnan hyväksi