Taukotila – metroasemasta olohuone, yhteisökahvila ja portti luontoon

taukotila

Paikallisten asukkaiden keskuudessa Herttoniemen metroaseman seutu on koettu ikäväksi ja pelottavaksi paikaksi, jota vältellään ja joka ohitetaan nopeasti. Taukotila oli asukkaiden ehdotus siitä, millainen Herttoniemen metroasema voisi olla ja mitä siellä voisi tapahtua.

Asukkaille aseman remontoiminen ja uusiminen tuntuivat olevan ajallisesti toivottoman kaukana, ja Taukotila-projektilla halusimme osoittaa, että muutoksia voidaan tehdä myös välittömästi. Taukotilaa tehtiin avoimesti asukkaille, näiden omilla ehdoilla.

Taukotilan idea syntyi ystäväni kanssa yhteisillä lenkeillä. Kehittelimme ideaa metroaseman toiminnallisesta, omaehtoisesta piristämisestä ja alueen hienojen luontoalueiden tekemisestä paremmin tunnetuiksi myös muille kuin herttoniemeläisille. Esittelimme ideamme Osuuskunta Hertsikan Pumpulle ja ehdotimme yhteistyötä kesäkokeiluun, jossa metroaseman aukion hukkatila tehtäisiin näkyväksi, parannettaisiin asemaseudun viihtyisyyttä ja kehitettäisiin metroasemasta Viikin luontoalueiden porttia.

Osuuskunta Hertsikan Pumppu sai hankkeeseen kumppanikseen kahvilayrittäjän naapurilähiöstä ja sai HKL:ltä vuokrattua tyhjänä olleen kuskien vanhan taukotilan kesäkokeilua varten. Kahvilayrittäjä käynnisti joukkorahoituskampanjan, jolla onnistuttiin rahoittamaan nuhjaantuneen tilan remontti. Vastikkeena kahvilayrittäjä tarjosi kahvilapalveluita.

Taukotilassa toteutui kesän aikana avoin asukastila, kesäkahvila, monenlaiset tapahtumat sekä aukio, jonka viihtyisyyttä lisättiin. Taukotila päättyi, kun huonokuntoiseen tilaan pääsi rotta, eikä kahvilayrittäjän toimintaedellytyksiä voitu enää varmistaa. Kesällä 2017 tilassa toimii Helsingin pyöräkeskus.

Onnistumisia

Taukotila remontoitiin ja pystytettiin lopulta vain viidessä viikossa vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mukaan kumppaneiksi saatiin myös kaupungin ympäristökeskus, joka toi asukastilaan infomateriaalia ja karttoja. Janne Käpylehto asensi Taukotilan katolle aurinkopaneelin, jonka tuottamalla sähköllä saattoi ladata puhelimet ja tietokoneet.

Taukotila onnistui asemanaukion elävöittämisessä ja hukkatilan näkyväksi tekemisessä. Aukion viihtyisyys lisääntyi merkittävästi. Myös idea kaikkien aukiosta, johon mahtuvat samanaikaisesti sekä lapsiperheet, nuoriso että alkoholistit, onnistui, eikä ongelmia syntynyt lainkaan.

Kesän aikana Taukotilaan tuotettiin tapahtumia keskimäärin kerran viikossa. Kutsuimme paikallisia järjestämään tapahtumia itse. Suurimman osan tapahtumista tuotti Hertsikan Pumppu kevään aikana kerättyjen asukastoiveiden mukaan. Tapahtumia oli monenlaisia origamityöpajasta luontoretkiin. Asukastilassa järjestettiin myös kaksi taidenäyttelyä.

Opittavaa muualle

Käynnistimme Taukotilan suunnittelun visiotyöllä, jonka tulokset johtivat hankkeen valmistelua lähes avajaisiin saakka. Visiotyössä mietittiin Taukotilan visio, tavoitteet ja ydinviestit pääkohderyhmille. Lisäksi teimme yksityiskohtaisemman viestintäsuunnitelman työnjakoineen.

Käytännön yhteydenpito hoidettiin pääasiassa Facebook-ryhmissä. Käytimme useita teemaryhmiä, joissa tiedotettiin ja jaettiin dokumentteja.

Google Docsissa säilytimme  kaikki keskeiset dokumentit. Tärkeiksi muodostuivat mm. viestintä- ja sponsorilistaus, johon merkittiin kunkin tekemät yhteydenotot sekä asioiden eteneminen.

Hertsikan Pumpulla oli kesän ajan palkattuna tukityöllistetty, joka vastasi mm. hankkeen päivittäisviestinnästä ja tapahtumatuotannosta.

Mikä helpottaisi voimavarojen hyödyntämistä

Hankkeen kokeminen omaksi on hyvin tärkeää vapaaehtoistoimijoiden motivoimiseksi. Omaehtoisuus ja nautinnollisuus ovat keskeisiä motivaatiotekijöitä.

Mitä eri toimijat voivat tehdä jatkossa

Kansalaistoimija:

  • Osallista paikallisia, avaa suunnittelua mahdollisimman paljon ja pohdi huolella, miten saat mukaan mahdollisimman monia mukaan. Avoin osallistaminen on kaupunkiaktivismihankkeiden voimavara, eikä siitä tulisi tinkiä.
  • Määritä tavoitteet, sovi vastuut ja tee sekin avoimesti. Valmistaudu palaamaan tavoitteiden muokkaamiseen lennossa. Hyväksy, että tavoitteet voivat myös muuttua.
  • Laadi realistinen aikataulu ja ajankohta, jolloin projekti käynnistetään. Vastuullisten tulisi haastaa itsensä ja toisensa vakavaan pohdintaan siitä, pystytäänkö käytössä olevilla henkilö ja raharesursseilla todella toteuttamaan tavoitteet. Laske huolella vapaaehtoisresurssien riittävyys.
  • Jos teet yritysyhteistyötä, perusasioiden suunnitteluun, sitoutumiseen ja luottamuksen ja yhteishengen etsimiseen on syytä käyttää paljon aikaa, mikä voi olla hankalaa ja työlästä, mutta välttämätöntä. Neuvottele ja sovi myös kaikesta mahdollisesta paperilla. Olette eriparisia toimijoita, joista vain toinen kantaa taloudellista riskiä, ja neuvottelu etukäteen on molemmille reilua.
  • Anna viestinnässä projektille kasvot. Sekä asukasaktiivien että yrittäjien on hyvä esiintyä nimillään ja naamoillaan.

Yrittäjä:

  • Heittäydy ja ota riski. Vapaaehtoistoimijat ovat luovia ja sitoutuneita kumppaneita. He haluavat tehdä hanketta ja ovat motivoituneita tekemään sitä.
  • Muista kuitenkin, että vapaaehtoiset ovat mukana toiminnassa vapaaehtoisesti. Et voi vaatia heitä olemaan jotain muuta kuin he ovat. Tärkeistä asioista on syytä sopia etukäteen paperilla.

Viranomaistoimija:

  • Ota kansalaistoimijat vakavasti yhteistyökumppaneina. Kokeiluissa riskit ovat usein pienet.

Lisätietoa

Aino Rekola/Osuuskunta Hertsikan Pumppu, aino.rekola@gmail.com

Katso myös Aino Rekolan ja Janne Kareisen keskustelu Yhdyskuntasuunnittelu-lehden Itseorganisoituva kaupunki -teemanumerossa 3/2017: Time for enjoyment - two activists discuss self-organisation and facilitation

Kirjoittaja:

Aino Rekola