Artboard 2 copy 10 Kaupunki­suunnittelu

Voisivatko aktivistien suunnitteluosaaminen ja valmiudet joukkojen aktivoimiseen tukea kaupunkisuunnittelua nykyistä paremmin? Olisiko suunnittelutöiden ja vuorovaikutuksen ajoitusta kehittämällä mahdollista vähentää päällekkäistä työtä ja lisätä aktivistien ehdotusten hyödynnettävyyttä?

Aktivistien kaupunkikehittämiseen kuuluu mm. vaihtoehtosuunnitelmien laadintaa. Kiinnostus tietyn alueen tulevaisuuteen voi saada eri kansalaistahoja yhdistämään voimansa, kuten Herttoniemen yritysalueesta ja Roihupellon teollisuusalueesta kiinnostuneet tekivät alueen vaihtoehtoisessa tulevaisuusvisiossa, Malmin lentokentästä kiinnostuneet lentokentän kehittämistä kaupunkirakenteessa ehdottavassa Visio 2050 -suunnitelmassa, Meri-Rastilan toimijat alueen vaihtoehtoisen asemakaavan laadinnassa ja seudun luontojärjestöt Östersundomin vaihtoehtokaavassa.

Useita vaihtoehtosuunnitelmia laatinut Urban Helsinki -kollektiivi pyrkii toiminnallaan luomaan mallia, jossa kaikki voisivat osallistua kaupunkikehitykseen ja tarjolla olisi vaihtoehtoja ja visioita. Helsingin vaihtoehtoisessa yleiskaavassa Urban Helsinki kokosi karttakyselyllä kaupunkilaisten näkemyksiä ehdotuksestaan ja muokkasi ehdotusta kyselytulosten perusteella. Vaihtoehtoinen yleiskaava on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Yksi esimerkki vaihtoehtosuunnittelusta maailmalla on Brysselin keskustan varjokaava.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmä on aktiivinen keskustelufoorumi, jolla ammattilaisetkin operoivat ja jota kaupunkisuunnittelu jo hyödyntää. Vastaavia ovat Lisää kaupunkia Espooseen -ryhmä ja Turun ympäristö- ja kaavoitusasioiden kansalaiskeskusteluryhmä. Lisää kaupunkia Tampereelle -ryhmän aktivistit järjestäytyivät maaliskuussa 2015 Urbaani Tampere ry:ksi, joka jatkaa some-vaikuttamista myös oman Facebook-sivun ja Twitterin kautta. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän konsepti innoittaa muissakin aihepiireissä, esimerkiksi ruokakulttuurin edistäjät ovat perustaneet Lisää ruokakulttuuria Helsinkiin -ryhmän.

Dodo ry on Selkäranka-hankkeessaan pyrkinyt kehittämään Pasilan ja Kalasataman välistä kehityskäytävää klusteroimalla clean tech -yritystoimintaa ja muuta ekologisesti kestävää kehitystä edistävää toimintaa.

Kaupungin kehittämistä voi olla myös kiinteistöbisnesaktivismi, jossa aktivistit ostavat kiinteistöjä ja vuokraavat niitä yhteisöä palveleville toimijoille kuten leipomoille. Onko tällaisesta esimerkkejä Suomessa?