The aims of this EC funded project include reinforcing the identity of makers as a sector able to generate new jobs and businesses and promoting their strategic collaborations with Higher Education Institutions and traditional businesses. See report: Universities, Enterprises and Maker Communities in Open Design & Manufacturing across Europe: An exploratory study (pdf)
The project (Creative Europe Programme 2014-2018) explores how the inhabitants (re) ivent the constantly evolving contemporary city , especially through experiments in the urban space. It works with people and places like shops, public squares, parks, or streets in towns and cities. The project produced a collection of case studies telling about actions led by creative citizens to transform their urban environment.
EU-hankkeessa tutkitaan digitaalisen itse tekemisen, maker-kulttuurin, muotoja ja mahdollisuuksia.
Esitys Kuntademokratiaverkoston tapaamisessa Miten kuntalainen ja hallinto kohtaavat onnistuneesti - kansalaisaktivismi kuntien mahdollisuutena 7.6.2017. Tilaisuuden esitykset löytyvät kootusti täältä.
Nurminen, Salla. 2016. Ruokapiiri - väylä maistuvampaan ruokaan vai kollektiiviseen vaikuttamiseen? Tapaustutkimus Elävä maa -luomupiiristä. Pro gradu, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos.
Turunen, M. 2016. Väriä seinään ja väkeä kaduille - kaupunginosaliikkeiden toiminta ja tavoitteet. Pro gradu, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos.
Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018. Urban civic activism: solutions for the governance of a self-organising urban community. Helsinki Quarterly 2/2018, 38-45.
Tutkimuksessa todetaan, että edustaminen kuntademokratiassa ei enää ole poliitikoiden yksinoikeus. Asukasliikkeistä on noussut varteenotettava vaihtoehto, eikä asukastoimintaa enää voida nähdä toisarvoisena puuhasteluna. Tutkimus pohjautuu eri puolilla Suomea tehtyihin asukasaktiivien haastatteluihin. Katso myös Jarmo Rinteen esitys 7.6.2017: Kansalaisaktivismi ei ole vain metropolin asia.
Rättilä, T. & Rinne, J. 2016. Kuntademokratia kaksilla raiteilla. KAKS tutkimusjulkaisu 96.
Mäenpää, P., Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat 2/2017, 7-8. Julkaisun verkkoversio täällä
Artikkelissa mm. ehdotuksia hallinnon sanojen uudistamiseen, "somehallinnon" kehittämiseen ja yhdistelmä- eli hybridihallinnointiin.
Mäenpää, P., Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi - ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017, 32-47.
Artikkelissa on mm. kaupunkiaktivismien luokittelu ja neljännen sektorin kuvaus.
Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33.
Harjunen, Jutta. 2016. Miten asuinyhteisöä tehdään ryhmärakennutetussa kerrostalossa? Yhteisöllinen asuminen postmodernina yhteisöllisyytenä ja tilallisena kysymyksenä. Pro gradu, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos.
Muutoksentekijät-verkosto kokoaa aktiiveja uudistamaan valtionhallinnon virkamieskulttuuria. Muutoksentekijät pitävät tärkeänä, että asioita valmistellaan ilmiölähtöisesti, ei hallinnollisista rakenteista käsin, poistetaan esteitä asiakkaiden tieltä, siirrytään tiedon panttaamisen ja yksin puurtamisen sankarikultista kohti jakamisen kulttuuria ja otetaan kaikin puolin käyttöön moderneja työtapoja ja –välineitävat joukko valtionhallinnon uudistamiseksi.
Kirkkonummen Kipinä on esimerkki uudenlaisesta tilankäytöstä ja itseohjautuvan toiminnan mahdollistamisesta. Siinä keskeinen tyhjillään seissyt suuri liikehuoneisto otettu taiteen ja kulttuurin käyttöön. Tilan omistaja on luovuttanut tilan veloituksetta taiteilijoiden käyttöön, kunnes siihen tulee "oikea" vuokralainen. Kipinässä kuka vaan voi järjestää tapahtumia, kursseja ja erilaisia tilaisuuksia. Tapahtuma voi olla kaikille avoin tai yksityinen, toistuva tai kertaluonteinen, suuri tai pieni, nuorille tai vanhoille ja kaikkea siltä väliltä. Vapaaehtoiset aktiivit pitävät tilasta huolta, se tuottaa iloa keskustaan ja tarjoaa monipuolista tilaa sitä tarvitseville. Kipinä on vahvistanut kirkkonummelaista yhteisöllisyyttä ja kaupunkikulttuuria. Kipinä on ollut toiminnassa vuodesta 2014 alkaen.
Helsinkiläinen kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys Artova ry toimii pitkälti neljäs sektori -tyyppisesti itseohjautuvien projektien pohjalta. Toiminnassa on kehitetty Artova-malli vastaavan toiminnan avuksi muuallakin. Syksyllä 2017 Artova mm. toteuttaa kiertotalouskokeilua "Ruohonjuuritason muutoksen käynnistäminen", ks. Kestävä Arabia -sivut ja Facebook-ryhmä.